Suden hetki

 Osa 47    Enfieldin valtias Claude Dwyer oli epäilemättä niitä ihmisiä, joille vain oma nimi ja maine olivat asioita, jotka merkitsivät jotakin. Hän sanoi usein vaatimattomuutta teeskennellen, että oli uhrannut elämänsä yksinomaan taiteen alttarille sekä taidehistorioitsijana että taiteenkerääjänä.      Opiskellessaan Lontoon Regent's Collegessa taidehistoriaa, hän oli tullut vakuuttuneeksi siitä, että hänestä tulisi maan johtavia taidehistorioitsijoita. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä Claude oli tehnyt urallaan joitakin harkitsemattomia valintoja, jotka olivat seurausta hänen yksityiselämänsä valinnoista.    Veljensä avioituessa Dawpoolin kartanon tyttären kanssa, Claude tutustui kälynsä sisareen ja vei hänet vihille. Se tarkoitti sitä, että hänen piti jäädä asumaan Dawpoolin pitäjään ja hankkia työpaikka jostain läheltä. Hänestä oli ensin tullut Greathamin museon intendentti ja lopulta hänelle oli tarjottu työtä Chesterin taidemuseon yli-inte...

 Osa 46 Kevät kääntyi kesään, jolloin vähitellen jokaiselle pitäjäläisille kävi selväksi, että Egertonin olivat syöksymässä kohti perikatoa. Ensin oli myyty arvotaide, sitten antiikkiset huonekalut ja lopulta koko talo oli asetettu myyntiin.     Maxwell Egerton oli huomannut nopeasti, että Christine Weirin saattaminen oikeuden eteen oli turhaa. Wrightien kanssa tehty vuokrasopimus oli muutenkin tulossa päätökseensä, joskin se piti sisällään jatko-option. Estääkseen Maxwellia mokomaa käyttämästä Chrisitne nosti vuokrapyyntiinsä varmuuden vuoksi taivaisiin ja esti siten Egertoneilta mahdollisuuden jatkaa maanviljelyä Stuckien mailla.     Hädässään Maxwell oli kääntynyt myös kummitätinsä, kartanonrouva Constance Dwyerin puoleen, mutta otti vesiperän. Kartanolla ei ollut ylimääräistä maata antaa vuokralle ja rivien välistä Maxwell saattoi lukea, että hänen vaimonsa kohdistama puolivillainen kiristysyritys ei myöskään ollut jäänyt huomiotta.    Pi...

 Osa 45 Vaalipäivän aamu valkeni sateisena ja utuisena. Sebastian Dwyer oli nukkunut yönsä huonosti, heräten vähän väliä ja ollen valveilla enimmän osan yöstä. Syynä ei kuitenkaan ollut se, että hän koki loukanneensa setäänsä. Sen sijaan parlamenttivaalit häntä valvottivat, sillä illalla ratkeaisi tulisiko hänestä Greathamin vaalipiirin edustaja alahuoneeseen.    Sebastian ja Felicia olivat kumpikin nousseet ylös varhain ja pukeutuneet. Sebastian oli valinnut ylleen parhaan arkipukunsa, sillä piti tärkeänä näyttää tänään edustavalta. Vaaliuurnille ei sopinut muutenkaan käyskennellä huonosti puettuna, ei ainakaan, jos oli itse ehdolla vaaleissa.     ''Toivottavasti sinut valitaan parlamenttiin ja pääsemme muuttamaan Lontooseen'', Felicia sanoi ja huomautti, että hän ei viihtynyt pitäjällä eikä varsinkaan kartanossa. ''Sinun äitisi määrää täällä aivan kaikesta!''    ''Älä viitsi aina valitella'', Sebastian sanoi ja kuulosti närkästyneeltä. ...